Home / BLOG / Alvar Aallon varjossa

Alvar Aallon varjossa

Kuinka moni on kuullut joskus, että Sidneyn kuuluisa Oopperatalo on Alvar Aallon suunnittelema? Kun katselee tämän ikonisen rakennuksen linjoja, voi helposti vetää johtopäätelmän, että Suomen tunnetuimmalla arkkitehdilla Aallolla on ollut sormensa pelissä. Valitettavasti nämä ovat vain huhuja, mutta suomalaisilla oli silti oma roolinsa tämän suurenmoisen kulttuuritalon synnyssä, kuulopuheitten mukaan.

Tunnettuja rakennuksia Suomessa

Kaikkien tunnistamia rakennuksia Suomessa on lukematon määrä. Eduskuntatalo, Kiasma, Ateneum, valtaisa määrä kirkkoja ja mahtuuhan meille muutama linnakin. Suurin osa tunnetuimmista rakennuksista sijaitsee pääkaupungissa, jota voidaankin pitää kotimaisen arkkitehtuurin läpileikkauksena. Mutta kuinka moni näistä on itse asiassa suomalaisen arkkitehdin suunnittelema?

Johtuen Suomen historiasta ennen itsenäistymistä suunnitellut ja rakennetut rakennukset ovat pääsääntöisesti ruotsalaisten tai saksalaisten suunnittelemia. Helsingin tuomiokirkko, joka kohoaa upeana, valkoisena kajastuksena mereltä päin katsottuna, on esimerkiksi saksalaisen Carl Ludvig Engelin suunnittelema. Engel on vastuussa Senaatintorin ympäristöstä ylipäätään, koska kaupunkisuunnittelu oli myös osa hänen työnkuvaansa.

Ateneum, Eduskuntatalo ja Temppeliaukion Kirkko ovat sentään kotimaista syntyperää. Timo ja Tuomo Suomalainen voittivat Töölön Seurakunnan järjestämän arkkitehtikilpailun ja Temppeliaukion Kirkko sai alkunsa. Theodor Höijer suunnitteli Ateneumin. Ja Eduskuntatalo on tietenkin Johan Sigfrid Sirénin käsialaa.

Kaikki edellä mainitut arkkitehdit ja useat muut ovat muokanneet Suomen kaupunkikuvaa, mutta kansainvälisesti tunnettuja arkkitehtejä meillä ei vieläkään ole monia, ja ei ole yhden voittanutta.

Alvar Aalto

Kun puhutaan suomalaisesta arkkitehtuurista ja muotoilusta, ei ole epäselvyyttä, kuka on tunnetuin henkilö tällä saralla. Finlandia-talo on varmaankin Aallon tunnetuin rakennus, mutta hänen maineensa ei pohjaudu pelkästään rakennusten suunnitteluun. Muotoilu ja kaupunkisuunnittelu oli myös Aallon toimenkuvassa ja hän loi asemakaavoja useille suomalaisille kaupungeille.

Alvar Aallon arkkitehtuurin ja suunnitelmien pohjana oli luoda kokonaisuuksia, aina tietyn alueen suunnittelusta rakennuksiin, sisustukseen ja valaistukseen. Vaimonsa Aino Aallon kanssa suunniteltu Savoy-maljakko, joka tunnetaan myös Aalto-maljakkona on osoitus Aallon monimuotoisuudesta. On sanottu, että Aalto-maljakko on yksi maailman tunnetuimmista lasiesineistä.

Aallon kansainvälinen maine perustuukin pitkälti hänen muotoiluunsa. Hänen puhdaslinjaiset ja käytännölliset huonekalunsa ovat vieläkin suosittuja, ja laajasti kopioituja. Rakennuksia Aalto suunnitteli kansainvälisille markkinoille uransa myöhemmässä vaiheessa. Niistä tunnetuin yksityiskodiksi suunniteltu rakennus on kenties Maison Louis Carré, nyttemmin suojeltu Ranskassa sijaitseva talo, joka toimii suomalaisen muotoilun ja arkkitehtuurin kehtona.

Amerikan valloitus

Eero Saarinen oli suomalaissyntyinen, mutta Amerikan kansalaisuuden myöhemmin saanut arkkitehti, joka on kenties kansainvälisesti tunnetuin suomalainen arkkitehti. Aallon tyylisesti hän menestyi myös huonekalujen suunnittelijana.

TWA-terminaali JFK:n kansainvälisellä lentokentällä New Yorkissa on yksi hänen kuuluisimmista töistään. Modernistina Saarinen rikkoi streotypioita, eivätkä hänen ratkaisunsa saaneet aina alan ammattilaisten arvostusta.

Valitettavasti Saarinen kuoli ollessaan vain hieman yli 50-vuotias, eikä nähnyt kaikkien suunnitelmiensa valmistuvan.

Kotimaisen arkkitehtuurin nykypäivä

Helsingin Musiikkitalo on yksi viime vuosien tunnetuimmista kotimaisista rakennuksista. Sen suunnittelivat arkkitehdit Marko Kivistö, Ola Laiho ja Mikko Pulkkinen. Trendinä onkin ollut jo joitakin vuosia yhteistyö eri arkkitehtien kesken ja arkkitehtitoimistojen suosiminen yksittäisten nimien sijaan.

Kotimaiset arkkitehtitoimistot ovat kansainvälisestikin menestyneitä. Yksi viimeisimmistä uutiskynnyksen ylittäneistä projekteista on arkkitehtitoimisto Helin & Co:n suunnitelma rakentaa kokonainen kaupunki Nepaliin.

Mutta takaisin Sydneyn Oopperataloon. Arkkitehti, joka voitti suunnittelukilpailun vuonna 1956 oli itse asiassa tanskalainen Jørn Utzon. Yleisen käsityksen mukaan hänen suunnitelmansa oli jo hylätty, mutta Eero Saarinen pelasti sen ja vakuutti muun tuomariston valitsemaan sen voittajaksi. Ja tietenkin Utzon oli edellisellä vuosikymmenellä työskennellyt Alvar Aallon kanssa lyhyen aikaa. Joten voimme hyvällä omallatunnolla ottaa pienen palan kunniasta itsellemme ja olla ylpeitä suomalaisista arkkitehdeistä.