Home / BLOG / Elementtirakentaminen uuteen nousuun

Elementtirakentaminen uuteen nousuun

Kun Eurooppa pikkuhiljaa toipui Toisen Maailmansodan järkyttävästä hävityksestä, tarvittiin uusia innovaatioita korjaamaan sodan tuhoja. Betoni- ja elementtirakentamista oli kehitelty jo ennen sotaa, ja Euroopan uudelleenrakennus antoi sille sen tarvitseman sysäyksen.

Suomessa betonia oli käytetty rakentamisessa jo 1900-luvun alkupuolella ja Alvar Aalto oli yksi sen puolesta puhujia ja kannattajia. 1950-luvulla elementtirakentaminen alkoi rytinällä, ja aina se jälki ei ollut sieltä kauneimmasta päästä. Kun betonilähiöistä oli saatu tarpeeksi, alkoivat valmistalopaketit olla hinnoiltaan normaalin ihmisen ostettavissa. Ongelmana oli kuitenkin kuten aikaisemminkin yksilöllisyyden puute ja henkilökohtaisen suunnittelun vaje. Viime vuosina on elementtirakentaminen saanut uutta kannatusta kansainvälisesti. Suhteessa edulliset hinnat, persoonallisempi ote ja ympäristöystävällisyys ovat olleet nostamassa valmistalojen suosiota.

Betonilähiöt ovat vieläkin kirosana

Suomi ei ollut ainoa eurooppalainen maa, jossa elementtirakentaminen lähti lapasesta ensi alkuun. Isossa Britanniassa 50- ja 60-luvulla toteutettu uudelleenrakennushanke oli niin inhottu, että on kestänyt nykypäivään asti päästä siitä yli. Kun joitakin Lontoon kaupungin vuokrataloja katselee, niin Jakomäki alkaa näyttämään yllättävän viihtyisältä. Suomessa elementtirakentaminen alkoi Alvar Aallon esimerkkiä noudattaen 50-luvulla. Puhtaat ja modernit linjat olivat Aallon ajatusmaailman kulmakiviä, mutta vuosikymmen myöhemmin tämä selkeälinjaisuus vietiin valitettavasti ja todistetusti yli kaikkien odotusten. 1960- ja 70-luvulla maalta muutto kaupunkiin tapahtui aaltona, ja tätä aaltoa varten tarvittiin edullisia ja nykyaikaisia asumisratkaisuja, ja nopeasti. Suomen kehityskeskuksiin syntyi hulppealla tahdilla toinen toistaan rumempia betonilähiöitä. Talot olivat käytännöllisiä ja moderneilla mukavuuksilla varustettuja, mutta esteettisyys ei ollut niiden suunnittelussa etusijalla. Vuosien saatossa on elementtirakentamisessakin onnistuttu tavoittelemaan yksilöllisempiä ratkaisuja, ja rakennustekninen kehitys on tehnyt kerrostalorakentamisesta monimuotoisempaa ja persoonallisempaa.

Valmistalot ja uusi aalto

Valmiita talopaketteja on Suomessa myyty jo vuosikymmeniä. Perinteiseen rakentamiseen verrattuna talopaketeissa säästää aikaa, ja usein rahaakin. Budjetti on helpompi pitää kasassa, kun kaikki osat on etukäteen tilattu ja hinnasta on sovittu. Myös työvoimakustannuksissa säästää, koska talopaketin pystyttäminen on huomattavasti nopeampaa kuin perinteinen talonrakennus. On myös sanottu, että talopaketit vähentävät onnettomuuksia rakennustyömailla. Talopaketit eivät ole pelkästään suomalainen keksintö, Euroopassa ja Venäjällä on rakennettu samalla tyylillä ainakin yhtä pitkään. Kotimaisten valmistalojen suosio on pysynyt vakaana vuodesta toiseen, mutta esimerkiksi Isossa Britanniassa vaihtelevasta laadusta kärsinyt talopakettimalli on vasta viime vuosina noussut uuteen suosioon. Nykyään valmistalon voi ostaa itselleen räätälöitynä, ja eri ratkaisuja on olemassa vain peruselementeistä aina avaimet käteen kauppaan. Suomessa toimii useita asiaan perehtyneitä yrityksiä, eikä valmistalojen suosiolle näy loppua.

Australiassa ja Englannissa talopakettien suosio on noussut viime vuosina. Paremmat ja laadukkaammat elementit, mahdollisuus suunnitella talo yhdessä valmistajan kanssa ja ekologisuus ovat nyt maailmalla valttia. Valmistalot suunnitellaan säästämään energiaa, ja ne lupaavat myös materiaalihankitojensa olevan ekologisesti ajateltuja.

Kiina näyttää mallia

Yksi elementtirakentamisen kiistattomia plus puolia on sen nopeus verrattuna perinteiseen rakentamiseen. Ja Kiinalla on tapana omaksua toimivia innovaatioita ja kehittää niitä vielä eteenpäin. Rakentaminen on yksi näistä, ja kiinalaiset taitavat tällä hetkellä omata maailmanennätyksen elementtirakentamisen nopeudessa. Viime vuonna uutisoitiin, että kiinalainen rakennusyritys oli pystyttänyt 57-kerroksisen pilvenpiirtäjän 19 päivässä käyttämällä elementtirakenteita. Changshassa, Hunan maakunnassa, kokoon laitettu rakennus koottiin kuin leegoista ikään uskomattoman kolmen kerroksen päivävauhtia. Maanjäristyksen kestävä tornitalo oli ensimmäinen laatuaan ja tiettävästi vielä pystyssä. Seuraavaksi Broad Sustainable Building yhtiö suunnittelee rakentavansa 220 kerroksisen pilvenpiirtäjän. Hankkeessa mukana ollut arkkitehti kumminkin myöntää, että tämäntyyppisessä rakentamisessa persoonalliset ratkaisut ovat toissijaisia. Kauheiden betonilähiöiden toinen tuleminen on täällä.

Kiina näyttää mallia